Making lists.

Tänään oon käyttänyt paljon energiaa mun tulevien synttäribileiden järjestämiseen. Ilta alkaa sillä, että mennään syömään läheisimpien ystävien kanssa johonkin hyvään ravintolaan. Sieltä jatketaan iltaa kaupungin parhaan klubin vip-tilaan, jonka onnistuin varaamaan. Sieltä sitten baarin puolelle kun siltä tuntuu...

No joo, ei ehkä ekana tulisi mieleen, mutta ainakin itselleni bileiden järjestämisessä oli vieraslistan tekeminen. Eikä se vieläkään ole valmis. Varsinkin se, ketä kutsun tonne vip-hommaan. Syömään otan niin pienen porukan, ettei sen valitseminen ollut kovin vaikeaa (tällä hetkellä sillä listalla on mun lisäksi 9). Vip-listalla baariin puolestaan on noin 20 henkeä..

Ongelmana on se, mihin vedän rajan kun kutsun ihmisiä. Poika3 on tulossa molempiin, syömään ja vippiin. Mutta, pitääkö mun kutsua sen tyttöystävä myös syömään, tämä kun ei ole läheisiä kavereitani? Vippiin se puolestaan varmaankin saa kutsun avecina... Sitten. Suurin osa ihmisistä jotka ovat vipbileisiin tulossa, ovat joukkuelaisiani, tai vähintäänkin heidän ystäviään (tai veljiä/siskoja). Eli käytännössä siellä on iso porukka, jossa kaikki tuntevat toisensa. Sitten pitäisi vielä kutsua muutamia ihmisiä, jotka eivät suuremmin tunne tuota isompaa porukkaa. Mietin, että tuleekohan siitä "ongelmia", tyyliin yksi iso porukka ja sitten muutamia randomhengaajia siellä porukan laitamilla...

Illan aikana varmaan kipinät lentelee suuntaan jos toiseenkin. Paikalla nimittäin on kaikki elämäni miehet, yksi exä sekä nykyinen. Muidenkin kesken voi jotain tapahtua. Serkkuni ja yhden kaverini välillä saattaa olla jotain, molemmat tulevat paikalle. Lisäksi siellä on pari ihmistä jotka eivät tule toimeen keskenään (heitän kyllä ulos jos jotain alkavat rähisemään). Lisätään kuvioon vielä alkoholi..

Paluu arkeen

Ihanan syysloman jälkeen oli tuskaa palata kouluun. Ei voi mitään. Kovasti yritin motivoitua, mutta eihän siitä mitään tullut. Kun ei kiinnosta, ei kiinnosta.

Päivää piristi kummasti, kun törmäsin yllättäen 4:seen. Se hymy!! Olin sulaa vahaa. En voi käsittää, miten joku poika voi olla niin välitön ja lämmin, vaikka ollaan puhuttu ehkä 2 kertaa aikaisemmin ja hädin tuskin toistemme nimet tiedetään. Sopivan poikamainen ja suloinen, silti pitkä ja sopivan harteikas. Vaalea. Hyvä kroppa harrastusten perusteella (pitäisiköhän kiinnostua uinnista?). Vaikka olenkin häikäistynyt upeasta ulkomuodosta sekä mukavasta ja rennosta olemuksesta, vakuutan että aikeeni ovat kunnialliset. Toistaiseksi.

Tuore poikaystäväni, Poika numero 2, on kiireinen tämän viikon. Kuin myös minä. Nähdään vasta viikon loppupuolella, perjantaina näillä näkymin. Tekee varmaan ihan hyvää, vietettiin nimittäin viikonloppu perjantai aamusta sunnuntai iltapäivään asti 24/7 yhdessä. Ja lisäksi 2 lähtee Thaimaahan pariksi viikoksi. Hyvä ottaa etäisyyttä.

God damn, nyt vaan mietin tuota nelospoikaa. Miksi, miksi, miksi aina kun aloittaa uutta suhdetta jonkun kivan kanssa, löytyy AINA joku komeampi, kohteliaampi ja muuten vaan ihanampi? Luonnonlaki ilmeisesti.

Varattuna riittää kysyntää. Näin se vaan on. (Jos ei oo hirveen ruma.)

Getting the Party started

Ensimmäisessä tekstissäni tarkoitus olisi kertoa hieman taustastani sekä nykyisestä tilanteestani. Ehkä se auttaa muita ymmärtämään miksi olen tälläinen mitä olen. Siis, en tarkoita että olisin nyt jokin psykopaatti tai vastaava jonka täytyy selitellä tekemisiään jatkuvasti. En ole. Tietääkseni.

Tilanne siis tämä. Viikon päästä täytän 18. Toistaiseksi suunnitelmissa ei ole mitään erikoista. Huomenna vielä kyselen, jos saisin saunatilaa vuokrattua.. Mut en jaksa stressata. Saa nähdä, mitä mulle sitten tapahtuu kun juominen on mulle laillista.

Okei, tehdään yks asia selväksi. Edellinen kappale saattaa saada minut näyttämään ties miltä. Mutta oon kiltti tyttö. Ihan oikeasti. Ainakin seuraavasta näkökulmasta. Yläasteella olin matemaattis-luonnontieteellisellä painotusluokalla. Nyt lukiossa luen fysiikkaa, kemiaa, biologiaa etc. Muutenkin olen kiltti tyttö. Kotona osaan käyttäytyä. En oo koskaan jäänyt kiinni juomisesta tai vastaavasta. Oon vanhin lapsi. Mulla on ihana pikkuveli, josta oikeasti tykkään. Meillä on koira, vanhemmat ovat yhdessä, asutaan kivassa omakotitalossa muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, joka ei todellakaan ole mikään metropoliitti, vaan melko pieni. Isona musta tulee bioteknikko, lääkäri tai liikunnanopettaja.

Harrastuksiini kuuluu rakkaimpana cheerleading (since 1999), kuntosali (ihan tosissaan käyn) sekä lenkkeily silloin kun jaksan ja ehdin. Musaa kuuntelen paljon, laidasta laitaan, lähinnä kaikkea hyväntuulista rokkia (Foo fighters, Blink182 jne), harvemmin kuitenkaan mitään radiokamaa (koska mun radiossa ei ole antennia niin se ei toimi). Oon urheilija henkeen ja vereen. Mutta se ei estä mua herkuttelemasta hyvällä ruualla ja kaikella epäterveellisellä (vaikka muka kovaa yritän syödä terveellisesti).

Mun ihmissuhteista riittäis juttua loputtomiin, ja niistä aionkin kirjoittaa. Helpoiten suhdekiemuroideni avaaminen luonnistuu esittelemällä elämäni (tärkeimmät) miehet. Oikeita nimiä ei ole mitään aikomusta paljastaa. Pojat joihin viitataan kirjaimen kanssa (PoikaA jne) ovat lähinnä alaviitteitä eivätkä missään tärkeässä roolissa.

Poika1: Tutustuimme yhteisen kaverin kautta vuonna 2005. Aloimme seurustelemaan vuoden 2006 helmikuussa. Seurustelimme kesäkuuhun asti, jolloin aloin seurustelemaan PoikaA:n kanssa. Syksyllä lopetin suhteen PoikaA:n kanssa ja palasin yhteen 1:sen kanssa. Suhteemme päättyi syyskuun lopussa 2007. Pysyimme ystävinä. (to be continued, yhteenvedossa lisää)

Poika2: Tutustuimme syyskuun lopussa yhteisen ystävän (Poika3) kautta. Sovimme treffeistä heti kun olimme eronneet 1:sen kanssa. Nykyään seurustelemme..


Poika3: Ollaan tunnettu noin puolitoista vuotta, mutta ollaan siitä huolimatta tosi läheisiä. Yhdessä parannetaan maailmaa vatvomalla ihmissuhteita. 3:nen on auttanut paljon ymmärtämään poikien käyttäytymistä merkillisissä tilanteissa sekä väärinkäsitysten yhteydessä.

Poika4: Uusi tuttavuus. Oltiin samalla yläasteella ja nyt ollaan samassa lukiossa. Puhuttiin ekan kerran kaksi viikkoa sitten autokoululla, kun istuin 4:sen viereen teoriatunnilla ainoalle vapaalle paikalle. Ennen tunnin alkamista alettiin jutella kaikesta, ja meitähän ei sitten saanut enää hiljaiseksi. Pari päivää myöhemmin törmättiin koulussa ja puhuttiin uudestaan. Ja tänään (22.10, muokkasin tätä tekstiä jälkeenpäin) puhuttiin jälleen. Söpö poika.

PoikaA: Ihastuin tähän poikaan vuoden 2005 syksyllä heti lukion alettua. Oltiin molemmat mukana koulun eräässä matkaprojektissa. Itse matkalla sitten tuntui että meistä vois tulla enemmän kuin kavereita, ja seurusteltiin kesä, kunnes palattiin yhteen 1:sen kanssa. PoikaA otti eron raskaasti eikä olla puheväleissä enää. Nykyään seurustelee.

Päivitän tänne kunhan tulee lisää mainitsemisen arvoisia poikia.